Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Nimi: Brady Dylan

Sukupuoli: Mies

Ikä: 18

Horoskooppi: Vaaka

Seksuaalinen suuntautuminen: Homoseksuaali

Ammatti: Opiskelija; aloittanut ensimmäisenä vuotensa yliopistossa. Lukee biologiaa

Kotimaa: Kanada

Osatut kielet: Englanti, ranskan perusteet

 

Ulkonäkö: Brady on ollut ala-asteesta lähtien aina luokkansa pienempiä. Tämän nuoren miehen kasvu on pysähtynyt 158 cm, ja hänen painonsa on hieman normaalipainon alapuolella. Toisin sanottonua Brady on huomattavan hintelä, ja sirorakenteinen. Brady syö kuitenkin suht normaalisti, mutta kaipa sillä on jotain tekemistä geenien kanssa, kun lihaa ei luitten ympärille vain keräänny. 

Bradylla on kullankeltaiset hiukset, jotka ylettyvät hieman korvien alapuolelle. Hiukset ovat leikattu tasapituuteen, ja latvat pyrkivät hieman kihartumaan. Bradylla on myös otsatukka, jonka taakse hän toisinaan koittaa piiloutua. 

Nuoren miehen silmät ovat vihreät, suht suuret ja ulkonevat.

Kasvoissa on enemmän poikamaista pehmeyttä kuin miehistä jykevyyttä, mistä johtuen nuorta miestä luullaan usein ikäänsä nuoremmaksi. Nenä on kapea ja hieman pysty. Huulet taas ovat pienet ja aika värittömät. Bradyn viehätysvoima onkin hänen herkässä ja hieman lapsellisessa ulkomuodossaan. 

Brady pukeutuu mielellään harmaan, violetin sekä valkoisen eri sävyihin. Useimmin hänen päällään näkee, vaaleat suorat housut, violetin t-paidan ja harmaan villaneuleen. Ei mitään erikoista tai huomiota herättävää. Kaulassa nuorukainen pitää mustaksi maalattua puuristiä, jolla ei ole mitään uskonnollista merkitystä, hän vain sattuu pitämään siitä. 

Brady käyttäisi myös mielellään hameita, mutta ei koe missään mielessä haluavansa olla nainen. Hänestä hameet ovat sieviä, ja käyttökelpoisia vaatteita, siinä missä housutkin, mutta ihmisten olettamukset tietäen, ei hän ole julkisesti hamosta koskaan päällensä laittanut. Kotonaan hän usein vaihtaa housut hameeseen.  

 

Luonne ja harrastukset:

Brady on hiljainen, ja arka ilmestys. Hänen koko olemuksensa huokuu epävarmuutta, joka saattaa joistakin olla jopa herttaista ja söpöä. Vaikka nuori mies onkin valmiiksi jo lyhyt, hän kulkee ikään kuin pitkin seiniä koittaen maastoutua ja olla mahdollisimman huomaamaton. Ei sillä, etteikö Brady pitäisi ihmisistä...päinvastoin. Hän tutustuisi oikein mielellään, mutta eräs pienen pieni asia estää häntä. Brady nimittäin änkyttää. Ja varsinkin uusiin ihmisiin tutustuessa änkytys vain pahenee. Tästä syystä Brady koittaa olla mahdollisimman vähän tekemisessä muiden kanssa. Hän on ikään kuin loppumattomassa kierteessä: Hän haluaisi kovasti tutustua, mutta tieto änkyttämisestä saa hänet ajattelemaan änkytyksen hillitsemistä, mikä taas johtaa pahempaan änkytykseen. 

Änkytyksen lisäksi lähes väistämätön punastuminen haittaa Bradya sosiaalisissa tilanteissa. Oli sitten kyse kassaneidille puhumisesta tai puhelimeen vastaamisesta punaiset posket ovat taattu.

Mutta kaikesta tästä arkuudesta huolimatta Brady on sisimmissään aurinkoinen ja reipas miehen alku. Hän kuuntelee mielellään mitä toisilla on sydämellään, koittaen olla tukena niin paljon kuin hänen omat voimavaransa riittävät. Brady omaa valtavan empatiakyvyn, josta joskus on hieman haittaakin. Toisinaan hän eläytyy elokuviin niin vahvasti, että itkuhan siitä tulee elokuvan loputtua...ja sitten taas punastuttaa!

Brady rakastaa luontoa, ja hän pitääkin pitkistä kävelyretkistä luonnonhelmaan...mutta ei tämäkään onnistu aina täysin kommelluksitta, nimittäin Bradylla on mitä surkein suuntavaisto. Hän eksyy niin metsissä kuin kotinurkillakin. Jatkuva eksyminen saa Bradyn tukaliin tilanteisiin, kun hänen on lähestyttävä ventovieraita suuntaohjeiden toivossa. 

Brady valokuvaa myös mielellään, mutta ei missään nimessä halua itse olla linssin toisella puolella. Perhealbumit ovatkin täynnä kuvia Bradyn sormista, jalkateristä tai takaraivosta pojan aina piiloutuessa kameran tullessa esiin. 

Vanhempien allergioiden tähden Brady ei koskaan saanut koiraa, mutta ei se mitään! Jotain karvattomampaa siis hankittiin, nimittäin kuningasboa. Äidin vastusteluista huolimatta Brady sai vielä silloin pienen lieron itselleen. Matelija ristittiin Nyloniksi. Brady samastui heti vähäeleiseen olentoon, joka muistutti häntä itseään. Nylonin osto huomattiin pian kannattavaksi. Brady nimittäin jutteli boalle ilman änkytyksen häivääkään...niin Nylon lunasti paikkansa Dylanien perheessä. 

Nykyisin tämä kahdeksanvuotias uroskäärme on kaksimetrinen möhkäle, joka on Bradyn arjessa mukana koko ajan aina läksyjenteosta television katseluun.

 

Menneisyys: 

Seitsemäntoista vuotta sitten Jessica ja Michael Dylan saapuivat kotiovelleen pieni nyytti mukanaan. Kotona odotteli neljävuotias Niel, josta tulisi pian isoveli. Jessica kantoi sylissään pientä Bradya, yksivuotiasta poikaa, joka ei kuitenkaan ollut hänen biologinen lapsensa. 

Ensmmäisen lapsen jälkeen Jessica ja Michael olivat yhtämieltä siitä, että heidän rakkautensa riittäisi useammalle kuin yhdelle lapselle...niillekin, jotka eivät olleet omia. Päädyttiin adoptioon, ja pieni Brady valloitti heidän sydämensä. Pojan isä oli kuollut, eikä äiti ollut kykenevä hoitamaan lastaan. Mutta heti kun Jessica Dylan nosti vihreäsilmäisen poikavauvan syliinsä, rakastui nainen tähän kuin omaansa...

Niinpä pieni Brady-vauva muutti uusien vanhempiensa ja isoveljensä luokse Snowfinchiin. 

Kun Brady oppi puhumaan oli änkytyksen merkit jo näkyvillä. Mutta se ei pienen ihmisen menoa haitannut. Ala-asteen ensimmäiset luokat olivat hyvää aikaa. Toiset lapset eivät välittäneet, vaikka Brady änkyttikin. Paras kaverikin löytyi ja ihan naapurista, poika nimeltään Tim. 

Kuten yleensä, mitä vanhemmaksi lapset varttuivat, sitä julmemmiksi he muuttuivat. Viidenneltä luokalta aina yhdeksänteen luokkaan asti Brady sai kuulla änkytyksestään. Fyysistä väkivaltaa Brady ei koskaan koulussa kokenut, mutta henkistä sitäkin enemmän. Toisten nimittely ja ulkopuolelle jääminen sattui. Vanhemmat olivat jatkuvasti yhteydessä rehtoriin kiusaamisen loppumiseksi, mutta vastaus oli aina sama:"No kun lapset nyt on lapsia."

Isoveli Niel yritti pitää veljensä puolia, mutta ikäerosta johtuen toinen oli aina eri koulussa. Bradyn ja Timin välit viilentyivät myös iän myötä. Tim halusi mukaan niihin "suosittuihin", eikä näin ollen Bradylle ollut enää tilaa...

Ja jos tämä kaikki ei olisi riittänyt, teini-ikä toi tullessaan uudet murheet...ensimmäiset ihastukset, jotka eivät muiden poikien tavoin kohdistuneetkaan tyttöihin. Murrosiässä Bradyn änkytys paheni, sosiaaliset paineet ja uudet hyrräävät tunteet saisivat kenet tahansa epävarmaksi.

High School koitui kuitenkin Bradyn pelastukseksi. Muut nuoret eivät enää niinkään välittäneet siitä änkyttikö Brady vai ei, mutta ystävystyminen oli silti vaikeaa. High Schoolista Brady sai enemmin vain kavereita kuin ystäviä. Ihmisiä joiden kanssa pystyi juttelemaan millainen sää on ulkona...

Viimeisenä vuotenaan Brady teki päätöksen hakea Yliopistoon lukemaan biologiaa, luonnon ja eläinten ollessa lähellä sydäntä...ja pojan ihmeeksi, hän pääsi ensimmäisellä yrittämällä sisään...

Brady asuu tällä hetkellä vielä kotonaan vanhempiensa ja tietenkin Nylonin kanssa. 

 

Muuta hauskaa:

*Brady on kolmas roolipelihahmoni

*Hänen isänsä on töissä Deschamps Companyssa

*Brady kuuntelee kaikkea mitä radiosta ikinä soitetaankaan

*Neil on tällä hetkellä hänen paras ystävänsä, vaikka veli asuukin jo muualla

*Brady oikeastaan tietää olevansa adoptoitu, vaikka hänen vanhempansa eivät ole sitä koskaan suoraan sanoneet

 

pelipaikka: http://snowfinchrpg.webs.com/index.html

©2019 Dalamar´s RPG character - suntuubi.com